Opinnäytetyö

Teen opinnäytteenäni asikastyönä uusrokokootyyppisen tuolin. Tuolin runko on täysin uustuotantoa, eikä sitä ole ennen verhoiltu lainkaan, jolloin valmiita ratkaisuja sen paremmin pohjarakenteisiin kuin kaavoitukseenkaan ei ennestään ole. Tuolin ulkonäön suhteen sain hyvin vapaat kädet, sillä asiakas ei ollut antanut mitään reunaehtoja työn toteutukselle. Tuoli on aiemmin valmiiksi pintakäsitelty Salpauksen pintakäsittelyosastolla.

Tuoli alkuvaiheessa ennen työn aloittamista.

Pohjarakenteet ja runkomuutokset

Tuolin runko on tukeva eikä notku, mutta siinä ilmeni joitain puutteita verhoilun näkökulmasta. Selän ja käsinojien verhoilun kiinnittämiseen tarvittavia vaakapuita ei ollut, joten tein niihin sopivat kaaret koivuvanerista. Käsinojan alla oleva pystytukipuu on tarpeeton, sillä rakenne on ilman sitäkin vankka. Pystyin huoletta sahaamaan siitä alaosasta palan pois ja lisäämään verhoilukaaren sen alle.

Valitsin pohjajoustorakenteeksi Oke-vyöt. Istuinosa on varsin syvä, jolloin vyöt ovat pitkät ja siten joustavat paljon. Siksi vyöt oli kiinnitettävä varsin kireälle ja tiheähköksi verkoksi. Vaihtoehtoisesti pohjan olisi voinut rakentaa tekstiilikumivyöstä, mutta juuri istuimen suuren jännevälin vuoksi siitä olisi helposti tullut liian pehmeä ja joustava. Oke-vyö joustaa vähemmän ja on siksi toimivampi. Siksakjousien käyttäminen ei ollut vaihtoehto, sillä niiden kiinnittäminen vahvasti kaartuviin reunoihin tasaiselle kireydelle olisi ollut vaikeaa. Etu- ja takareunan etäisyys ei ole sama koko pohjan matkalta, jolloin vain tiettyinä tasamittoina saatavien jousien kireys vaihtelisi.

Vöiden alle kiinnitin jo tässä vaiheessa pohjakankaan, sillä alareunastaan epätasaiseen runkoon sitä ei saa enää myöhemmin kiinnitettyä siististi.

Lisätyt verhoilukaaret sekä pohjajousto Oke-vöistä

 Selän ja käsinojien pohjien rakentaminen

Tein selän taustarakenteen leveästä satulavyöstä. Sen päälle kiinnitin joustamattoman kankaan, jonka päälle voi seuraavissa vaiheissa hyvin liimata vaahtomuovin. Käsinojien taustaksi valitsin verhoilupahvin, jotta sain käsinojan yli kiinnitettävälle, vahvalle kaarelle tulevalle pehmusteelle hyvän ja joustamattoman kiinnityspinnan. Kankainen tausta ei välttämättä pysyisi oikeassa muodossa.

Käsinojan taustapahvi ja satulavyöt. Satulavöiden päälle naulasin kantavan kankaan.

Pohjan pehmustaminen

Tuolissa ei ole lainkaan istuinkulmaa, jolloin istuttaessa tuntuu helposti, että tuolissa valuu eteenpäin. Runko ei mahdollistanut muutoksia varsinaiseen istuinkulmaan, mutta sitä sai hieman parannettua sillä, että tuolin etureuna tehdään vahvemmasta vaahtomuovista kuin varsinainen istuinalue. Silloin keskiosaan uppoaa istuttaessa hieman enemmän ja etureunan kovempi vaahtomuovi tukee puolestaan takareittä. Suorassa istuimessa on myös todennäköistä, että istuttaessa istuintyyny valuu kohti etureunaa. Siksi etureuna on hyvä rakentaa hieman ylöspäin nousevaksi. Toteutin sen leikkaamalla limi-vaahtomuovista viiston, 10 cm leveän kiilapalan koko etureunan tasakorkean limi-pehmusteen alle.

Korotin etureunaa kiilamaisella limi-vaahtomuovilla.

Käsinojan pehmustaminen

Tuolin runkorakenne ei vastaa parhaalla mahdollisella tavalla melko suureksi haluttavan käsinojan muotoa, ja siksi se piti saada sisältä mahdollisimman tukevaksi muilla keinoin. Tukirakenne on enemmän käsinojan sisäreunan puolella, joten levensin tukialuetta kahdella kerroksella verhoilupahvia. Sen päälle rakensin vahvoista 2 cm korkeista limi-vaahtomuoveista kerroksen, jonka muotoilin vaahtomuovisahalla oikeaan muotoon.

Muotoilin käsinojan sisuksen limistä vaahtomuovisahalla veistäen. Käsinojan sisäpuolta suoristin vaahtomuovitäytteellä. jotta suorareunainen tyyny sopii muotoon paremmin.

Veistetyn limi-ytimen päälle leikkasin kaksi kerrosta kahden sentin paksuista HR35 vaahtomuovia. Alempi kerros on vain käsinojan sisäpuolella ja viistotty yläreunastaan. Sen päälle liimasin koko käsinojan yli kiertyvän vaahtomuovin, joka kiinnittyy käsinojan ulko- ja etureunoihin. Etureunan muodosta sai sopivan pyöreän, kun vaahtomuovin etureunan taivutti suoran limi-vaahtomuovin reunan yli ja liimasi runkoon.

Pintakerros kaartuu limikerroksen ympärille muodostaen pyöreän muodon käsinojaan.

Istuin- ja selkäpehmusteen valinta

Vaikka rakensin tuolin pohjajouston jäykästä Oke-vyöstä, on se silti melko joustava. Siksi istuintyyny ei voi olla kovin pehmäeä. Kokeilin erilaisilla vaahtomuovijäykkyyksillä eri yhdistelmiä. Jottei istuintuntuma olisi liian upottava, valitsin tyynyn ytimeksi 4 cm:n limi-vaahtomuovia, joka on selkeästi jämäkämpäää perusvaahtomuoveihin nähden. Istuinkulman parantamiseksi tein istuintyynyn etureunan kovemmasta vaahtomuovista, kuten istuinpohjassakin. Etureunaan valitsin 10cm levyisen kaistaleen HR50 vaahtomuovia ja muun istuinalueen tein vaahtomuovilaadusta HR35. Tyynyn sisään liimasin vielä 2 cm korotusosan, jotta tyynyn ulkonäkö on hieman pullea, korkeampi keskeltä kuin reunoista. Tyynyn kokonaiskorkeus on 10 cm, ja tyyny on kääntötyyny.

Istuintyyny kokeiltavana.

Suurin ongelma rungossa on se, että tuolin istumasyvyys on todella suuri, jolloin selän ja selkänojan väliin jää tyhjää tilaa, ellei selkäpehmuste ole todella paksu. Istuintyynyn valmistuttua kokeilin erilaisia pehmusteyhdistelmiä parhaan mahdollisen selän tuen saamiseksi.  Mukava pehmustepaksuus oli jopa yli 18 cm, mikä on taas ulkonäöllisesti aivan liikaa. Sopiva kompromissi ristiseläntuen korkeudeksi, 14 cm, löytyi erilaisia kiilapaloja yhdistelemällä. Haastavaksi selän pehmustamisen teki se, että pehmustepaksuuden täytyy muuttua ristiselän korkeimmasta kohdasta sivusuunnassa samaksi kuin käsinojien sisäpehmusteen paksuus ja alareunasta taas lähelle nollaa, jotta istuintyynyn saa riittävän syvälle tuoliin. Toteutin selkäpehmusteen neljästä eri kerroksesta, jotka viistosin vaahtomuovisahalla reilusti. Päällimmäinen pintapehmustekerros muodostaa selän lopullisen muodon taipuessaan paksumpien ja vahvempien vaahtomuovikerroksien yli.

Liimasin viistotut vaahtomuovikappaleet kerroksittain. Tuolin puuosat olen suojannut muovilla liimauksen ajaksi.

Selkänojan ulkonäön valinta

Kokeilin selkänojaan erilaisia napitus- ja vetovaihtoehtoja. Nappien ja vetojen määrä vaikuttaa tuolin kokonaisvaikutelmaan suuresti. Selkänoja on melko matala tuolin muuhun massiiviseen olemukseen nähden, jolloin liian runsaat, etenkin vaakasuuntaiset yksityiskohdat tuntuvat madaltavan selkänojan ulkonäköä vielä lisää.

Eri vaihtoehtojen kokeilua selkänojaan: seitsämän- ja yhdeksännappinen syväheftaus sekä vaakasuuntainen veto.

Asiakas kävi koululla katsomassa tuoliaan ja valitsi kankaaksi punaisen plyyshin. Selän ulkonäön suhteen hän päätyi syväheftattuun versioon, mikä sopi hänen valitsemaansa kankaasen hyvin.


Syväheftauksen toteutus

Mittasin haluttujen nappien paikat ja porasin niille vaahtomuoviin syvennykset. Pystysuuntaiset vetojen viillot leikkasin vaahtomuovisahalla.

Nappisyvennyksien poraus.

Mitoitin heftaustaulukon mukaisesti syväheftauksen kokeilupalan, jossa näkyy tarvittava kangaslisä, joka tarvitaan napin syvennykseen. Annetut mitat toimivat yllättävän hyvin lakanakankaassa, vain reunimmaiset karot jäivät hieman löysiksi, minkä korjasin seuraavaan versioon. Tein toisen koepalan vielä valittua verhoilukangasta vastaavalla kankaalla, sillä paksu kangas käyttäyytyy aina eri tavoin kuin ohut ja helposti laskostuva lakana. Napituksen mitoitus ei kuitenkaan vaatinut muutoksia. Paksummalla kankaalla mitoitin myös selkänojan alareunan kiinnittämiseen tarvittavan rautalangan kujan.

Syväheftauksen kokeilu huonekalukankaalla.

Päällystäminen

Tuolissa ei ole varsinaista kaavoittamista muuta kuin istuintyyny. Leikkasin päällistyskankaat suorakaiteen muotoisiksi kappaleiksi, jotka verhoilen suoraan tuotteeseen oikealle kireydelle. Selkänojan nappien paikat sekä alareunaan ommeltavan kujan merkitsin valmiiksi kankaalle.

Kiinnitin ensin napitetun selän alustavasti paikalleen, minkä jälkeen pääsin valitsemaan oikeaa langansuuntaa käsinojan kappaleelle. Päädyin sijoittamaan kappaleen sisäreunastaan kohtisuoraan lattiaa kohden, sillä laskostuksen vuoksti selkänojassa ei ole yhtenäistä langansuuntaa, jonka mukaan käsinojan suunnan voisi valita.

Tarkistin käsinojakappaleen suoruuden merkkilangan ja luotilangan avulla.

Tuolin päällinen naulataan puisen koristereunan viereen niin, että niittirivi jää koristenaulalistan alle. Siksi niittien täytyy olla tarkasti oikealla paikalla, että naulalista peittää ne täysin. Kankaan reunan tulisi seurata kauniisti koristepuureunuksen muotoja. Myös reunan täytyy olla taitettuna alle niin, etteivät taitevarat kiristä päällistä. Käsinojan päätyyn tein tasavälein laskokset.

Selkänoja naulattuna. Niittirivin päälle tulevat myöhemmin koristenaulat. Laitimmainen karo muodostuu selkänojan ja käsinojan yhdyssaumasta.

Käsinojan laskokset ennen naulausta. Taitevara on leikattava kapeaksi, ettei se kiristä päällyskangasta.

Selkänojan laskokset asettuivat kohdalleen yhtä hyvin kuin testikankaankin napituksessa. Käsinojan ja selkänojan yhdyssauman kätkeminen laitimmaiseen nappikaroon teetti haasteita, mutta sain kohdan lopulta näyttämään melko samalta kuin viereisetkin laskokset. Molempien kankaiden taitevarat on uskallettava leikata auki useasta kohdasta ja riittävän lähelle taitetta, jotta sauman saa kaartumaan kauniisti ja kiristämättä.

Pujotin selkänojan alareunaan kaksinkertaisen rautalangan, jonka kiinnitin nappilangoilla tuolin taustapuolelle. Päädyin kujaratkaisuun siksi, että tuolin rungossa selkänojan kiinnityskohdat ovat hyvin leveät, mikä estää suurelta osin kankaan pujottamisen alasarjan ali. Kujan ja rautalangan avulla sain vedosta tasaisen.

Onpelin ennen selkänojan kiinnitystä alareunaan kujan rautalangalle, jonka kiinnitin nappilangoilla tuolin taustapuolelle.

Tuolin pohjakankaaksi valitsin hieman joustavan laminaattikankaan. Etureunaan ompelin kappaleen varsinaisesta verhoilukangasta, joka naulataan tuolin etureunaan vastaavasti kuin selkänojankin reuna.

Pohjakankaan kiinnitys.

Tuolin taustana on takaselässä sekä käsinojien ulkopuolien takaosassa vahvaa verhoilupahvia. Käsinojien etuosa on sen sijaan niin moneen suuntaan kaareva, ettei pahvia saanut taipumaan siihen kauniisti. Kaarista olisi myös tullut niin jyrkkiä, että verhoilukangas olisi oikaissut mutkat joka tapauksessa. Siksi korvasin taustapahvin niiltä osin vahvalla kankaalla, jonka pingotin paikalleen.

Käsinojan etuosassa on taustana verhoilupahvin sijaan tukeva kangas.

Liimasin koko takaselkänojan alueelle ohuen vanun, joka antaa selälle mukavamman tunnun kuin pelkkä pahvi. Taustan verhoilu koostuu sivukappaleista ja keskiselästä, joiden sauma kulkee käsinojien takana. Ompelin nämä pystysaumat käsin, sillä silloin pystyin valitsemaan kappaleille oikean lankasuoruuden helpommin kuin jos olisin koko selän yhtenäiseksi kappaleeksi jo ennen kiinnitystä.

Takaselän kiinnitys. Tarkastin niittien oikean paikan ajoittain naulanauhapätkän avulla.

Koristenaulaus

Tuolin koristenaulat ovat yhtenäistä naulanauhaa, joka kiinnitetään joka viidennen naulan kohdalta irtonaisella naulalla. Naulanauha taivutetaan kulkemaan kankaan reunassa niin, että niittirivi jää naulojen alle piiloon. Yhtenäinen naulanauha on kätevä ja nopea kiinnittää, mutta jyrkissä mutkissa sen muoto ei pysty aivan seuraamaan kankaan reunaa. Muutamissa kohdissa käytin muutaman yksittäisen naulan nauhan sijaan, jolloin naularivin sai kulkemaan oikealla paikallaan.

Koristenaulojen kiinnittäminen selkänojaan.

Istuintyynyn ompelu ja lopullinen mitoitus

Olin aiemmin jo rakentanut istuintyynyn valmiiksi. Kun selkänojan verhoilu valmistui, pystyin sovittamaan sen istuvuuden tuoliin. Tyyny oli hieman liian pitkä, mutta muita muutoksia siihen ei tarvinnut tehdä. Kaavoitin tyynyn noin sentin pienemmäksi joka reunalta kuin itse tyyny. Kappa on 2,5 cm matalampi kuin vaahtomuovityynyn korkeus.

Tyyny valmiina.

Valmis tuoli

Tuoli valmistui hyvissä ajoin ennen seminaaria. Lopputulos on hyvä, eikä ulkonäön suhteen ole huomauttamista, mutta istuinmukavuus ei ole paras mahdollinen. Vaikka rakensin selkänojasta huomattavan paksun, ei se riittänyt silti korjaamaan rungon mittasuhteita, joissa istuinosa on alunperin liian pitkä. Pohjatöillä saatu istuinkulman tuntu on sen sijaan onnistunut, samoin asiakkaan valitsema kangas on erinomainen tuolin ulkonäköön nähden. Nyt tarvitaan enää kuningas tähän valtaistuimeen!